Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Hyökkäyssotaa tukevia tavaroita kierrätetään Venäjälle Keski-Aasian kautta – Suomen tullilla vireillä satoja tutkintoja pakoterikoksista

EU-maat sorvaavat jo 12. pakotepakettia, jolla pyritään tukkimaan muun muassa droonien ja mikrosirujen laiton vienti Venäjälle.

Rekkajono Venäjän ja Kazakstanin välisellä rajalla.
Venäjällä ja Kazakstanilla on 7 500 kilometrin pituinen raja. Kuva: Pavel Tabarchuk / EPA

Matti Koivisto,

Merja Niilola

Venäjää koskevia pakotteita rikotaan kierrättämällä tavaraa Keski-Aasian maiden kautta. Tullin mukaan tästä on viitteitä myös Suomessa. EU-maat ovat rajoittaneet vientiä Venäjälle, kun maa hyökkäsi Ukrainaan.

Nyt EU-maat sorvaavat jo 12. pakotepakettia, jolla pyritään tukkimaan pakotteiden kiertämiseen käytettyjä reittejä. EU-maiden vienti Kazakstaniin ja muihin Keski-Aasiaan maihin on lähtenyt kovaan nousuun Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Tullin taannoiset varoitukset siitä, että Venäjän vastaisia pakotteita aletaan kiertää Venäjän naapurustossa sijaitsevien maiden kautta, näyttävät käyneet toteen. Tulli on käynnistänyt esitutkinnan sadoista pakotteiden kiertoepäilyistä.

Venäjän pakotteiden valvonnassa on havaittu yhteensä yli 27 000 mahdollisesti niin sanotusti poikkeavaa tavarakuljetusta. Tullin esitutkinnassa on yli 660 rikosepäilystä. Näistä 60:tta tutkitaan törkeinä. Aiemmin vastaavia rikoksia oli esitutkinnassa vain muutamia vuodessa.

Myös Suomen korkeat vientiluvut Kazakstaniin, Kirgisiaan ja Uzbekistanin herättävät kysymyksiä siitä, päätyvätkö suomalaisyritysten viemät tuotteet rajanaapureiden kautta Venäjälle.

Pakotteiden kiertäminen on kasvanut samaan aikaan, kun pakoteruuvia on kiristetty. Syyskuussa julkaistun Kauppakamarien vientijohtajille suunnatun kyselyn mukaan peräti 27 prosenttia vientiyrityksistä on kohdannut Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisyrityksiä.

Ylen viikonloppuna julkaisemassa jutussa Kazakstaniin vientimatkalle syyskuun lopussa osallistuneet suomalaisyritykset vakuuttivat, että niillä on toimivat prosessit pakotteiden noudattamiseksi.

Länsimaiden pakotteet kieltävät sodassa käytettävien tavaroiden viennin Venäjälle. Pakotteiden rikkominen on rikos. Yle kysyi asiantuntijoilta keinoja torpata pakotevuodot.

Epäilyksiä herättää kasvanut kysyntä mikrosiruista ja reitittimistä

Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Norja ja Puola kantavat Venäjän lähivaltioina suurimman osan EU-valvonnan taakasta. Pakotteilla häiritään Venäjän kykyä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan.

Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit sanoo, että varmaa lukua pakotteiden kiertämisestä on mahdotonta sanoa.

Venäjällä on ollut pakotteiden takia vaikeuksia saada länsimaista pitkälle kehitettyä teknologiaa, jota se tarvitsee sodankäynnin jatkamiseen. On tiedossa, että venäläiset ovat perustaneet useita yrityksiä Kazakstaniin, joiden kautta sotateknologiaa viedään Venäjälle.

Rakshitin mukaan epäilyksiä herättää viennin voimakas kasvu juuri niissä tavaranimikkeissä, joita kuuluvat pakotelistalle.

Tulli on estänyt viime kuukausina muun muassa teknologian tuotteiden sekä sekä autojen ja autojen varaosien, työkalujen, ylellisyystuotteiden ja vesiskoottereiden vientiyrityksiä Venäjälle.

Sami Rakshit ulkona Pasilan virastotalon vieressä
Tullin valvontaosaston johtaja Sami Raksit kertoo, että viime kuukausina on estetty mm. teknologiatuotteiden sekä autojen ja autojen varaosien, ylellisyystuotteiden ja vesiskoottereiden vientiyrityksiä Venäjälle. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

– Olemme seuranneet eniten tavararyhmiä, joihin liittyvät erilaiset koneet ja laitteet. Seuraamme tarkasti myös ict-materiaalia, mikrosiruja, reitittimiä ja muita pakotteiden rajoittamien tuotteiden vientiä, Rakshit kuvailee.

Tulli on Rakshitin mukaan saanut kiinni Kazakstanista Venäjälle suunniteltuja lasteja kuljetussopimuksia tarkastamalla.

Suomalaiset yrityksen ovat tullin mukaan hoitaneet asiat pääosin mallikkaasti, mutta joukkoon mahtuu myös toimijoita, jotka pyrkivät hyötymään taloudellisesti tilanteesta, Rakshit kertoo.

– Yritysten toiminta on todella kriittisessä asemassa. Heidän pitäisi pystyä varmistamaan, että tavaran vastaanottaja on myös loppukäyttäjä eikä tavara siirry eteenpäin.

Kissa ja hiiri -leikki pakotteiden kiertäjien kanssa

Venäjän vastaiset pakotteet ovat käynnistäneet eräänlaisen kissa ja hiiri -leikin, jossa pakotteiden kiertäjät oppivat uusia temppuja EU:n sorvatessa yhä uusia pakotepaketteja aiempien porsaanreikien tukkimiseksi.

Pian alkamassa ovat neuvottelut jo 12. pakotepaketista.

Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta kertoo EU:n pakotepolitiikassa huomion siirtyneen pakotteiden laajentamisesta voimassaolevien pakotteiden toimeenpanoon ja vahvistamiseen kesän 2022 tienoilla. Tehtävä ei ole helppo.

On lähes mahdoton valvoa vaikkapa sitä, päätyykö esimerkiksi kumisaapastilaus lopulta Venäjälle sotilaiden käyttöön.

– Sotilaskäyttöön soveltuvia tuotteita valvotaan paremmin. Mitä lähemmäs mennään normaaleja kuluttajatuotteita, niin sitä hankalammaksi asia muuttuu.

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen
Timo Miettinen Kuva: Meeri Niinistö / Yle

– Aika hankalaa näitä reittejä on kokonaan tukkia, sillä niin monet maat käyvät vielä Venäjän kanssa kauppaa, Miettinen sanoo.

Miettinen arvioi, että pakotteita kiertävät yritykset tavallisesti tietävät, mihin tavarat ovat päätymässä. Yritykset voivat olla tilanteessa, jossa niiden Venäjälle viemille tuotteille ei löydy korvaavia markkinoita.

– Venäjälle ei välttämättä viedä korkeinta teknologiaa, vaan esimerkiksi metsäteollisuudessa saatetaan viedä koneita, jotka eivät enää muualle kelpaa tai on käytetty eurooppalaisten standardien mukaan loppuun. Keskeinen kysymys on, mikä on yrittäjien moraali ja omatunto.

Karkeimmillaan Venäjän kanssa kauppaa käyvä kierrättäjämaa lyö EU-maasta tuotuun tuotteeseen vain uuden etiketin, Miettinen kuvailee.

– Näin jatkojalostetaan tuotetta sen verran, että se voidaan myydä Venäjälle.

Toiveissa nimilista pakoterikkojista

Ulkoministeriön pakotetiimin vetäjä Pia Sarivaara sanoo, että kun Venäjän markkinoilta on nyt laitettu ovet säppiin, yritykset hakevat korvaavia markkinoita.

– Luonnollinen suunta on siis nyt myös Kazakstan ja Keski-Aasian maat. Vienti kasvaa, mutta osa siitä on myös valitettavasti pakotteiden kiertämistä, hän sanoo.

Pia Sarivaara Ulkoministeriön viereisellä aukiolla
– On varmasti yrityksiä, jotka ovat taloudellisesti sellaisessa ahdingossa, että kauppa kuulostaa houkuttelevalta. Yrityksen on harkittava uhkaavat maineriskit, pohtii ulkoministeriön pakotetiimin johtaja Pia Sarivaara. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Sarivaara arvioi, että Venäjän yritys kiertää pakotteita on merkki siitä, että pakotteet toimivat. Sarivaaran mukaan on vaikea sanoa, ketkä ovat niitä, joilta pakotteiden noudattaminen ei onnistu.

– On varmasti niitä, jotka ovat taloudellisesti sellaisessa ahdingossa, että kauppa kuulostaa houkuttelevalta. Yrityksen on harkittava uhkaavat maineriskit, hän jatkaa.

Suomalaisyritykset ovat ulkoministeriön tietojen mukaan ottaneet pakotteet vakavasti heti Venäjän hyökkäyssodan käynnistyttyä.

Sarivaaran mukaan nyt on aika lisätä vientikieltoja. Myös uusia toimia kaivataan 12. pakotepakettiin.

– Tarvitaan lisää kieltoja tuotteille, joita saa kuljettaa Venäjän kautta. Uutta olisi myös se, että pakotteiden kiertäjien nimet kerättäisiin listalle. Laadittaisiin nimilista henkilöistä tai yrityksistä, jotka kiertävät pakotteita tai jotka auttavat tässä.

Pia Sarivaara kertoo myös, että voimakkaasti kasvanut Suomen vientimaa Kazakstan olisi ryhtynyt toimiin, jotta kielletty tavara ei kiertäisi maan kautta. Hänen mukaansa Kazakstanin vienti Venäjälle on nyt laskenut.

Sajavaara toivoisi tarkastuksia.

– Olisi hyvä myös, että määrämassa voitaisiin varmistua EU:n tarkastuskäynnein siitä, ovatko tavarat tulleet sinne perille vai eksyneet kauttakulkumaan kautta Venäjälle.

Venäjän vastaisten pakotteiden vuotamisesta keskustellaan keskiviikon A-studiossa. Vieraina eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.), Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto, Tullin valvontajohtaja Sami Rakshit ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Juontajana Jyrki Hara. Yle TV1 ja Yle Areena klo 21.05. #yleastudio